Pređi na sadržaj

Veijo Meri

S Vikipedije, slobodne enciklopedije
Veijo Meri
Datum rođenja(1928-12-31)31. decembar 1928.
Mesto rođenjaVipuriFinska
Datum smrti21. jun 2015.(2015-06-21) (86 god.)
Mesto smrtiHelsinkiFinska

Veijo Meri (fin. Veijo Väinö Valvo Meri; Vipuri, 31. decembar 1928Helsinki, 21. jun 2015) bio je finski pisac.

Biografija

[uredi | uredi izvor]

Veijo Meri je rođen 31. decembra 1928. godine u gradu Vipuri (sadašnji Viborg, Rusija). Jedan je od najznačajnijih predstavnika modernog finskog romana.[1] Završio je srednju školu u Hamenlini, a zatim je studirao istoriju i počeo da piše.[2] Kao sin podoficira, a kasnije oficira, djetinjstvo je proveo po kasarnama, odakle u najvećoj mjeri i potiče njegova inspiracija za pisanje. Iako nije učestvovao u ratovima njegova djela pretežno obuhvataju periode ratovanja (Zimski rat, Drugi svjetski rat) o kojim piše sa izrazito antiratnim stavom, ukazujući na apsurdnost rata često sa dozom crnog humora.[3]

Pisao je prozu, novele, romane, napisao je i nekoliko drama, eseja i rasprava, njegova djela su prevedena na 24 jezika.[2] Dobitnik je više domaćih i inostranih priznanja i nagrada. Za roman „Sin podoficira“ (fin. Kersantin poika), koji je napisao 1971. godine, dobija književnu nagradu nordijskog savjeta za književnost 1973. godine, a 1976. godine je snimljen film po istoimenom romanu. Takođe za roman „Uže od manile“ (fin. Manillaköysi), koji je preveden na 17 jezika, dobio je više domaćih i međunarodnih priznanja.

Radovi

[uredi | uredi izvor]
  • Ettei maa viheriöisi, 1954, novelleja, uusi laitos 1989.
  • Manillaköysi, 1957, romaani.
  • Irralliset, 1959, romaani.
  • Vuoden 1918 tapahtumat, 1960, romaani.
  • Sujut, 1961, romaani.
  • Tilanteita, 1962, novelleja.
  • Manillaköysi ja kahdeksan novellia sodasta ja sotilaselämästä, 1962, kokoomateos.
  • Peiliin piirretty nainen, 1963, romaani (Parasta kotimaista -sarjassa 1988).
  • Stipendiaatti, 1963, novelli.
  • Tukikohta, 1964, romaani.
  • Novellit, 1965.
  • Everstin autonkuljettaja, 1966, romaani.
  • Veijo Meren sotaromaanit 1–2, 1966.
  • Yhden yön tarinat, 1967, romaani.
  • Suku, 1968, romaani, uusi laitos 1998.
  • Veijo Meren romaanit 1, 1968, romaanit.
  • Sata metriä korkeat kirjaimet, 1969, novelleja.
  • Valitut teokset, 1969.
  • Kersantin poika, 1971, romaani.
  • Morsiamen sisar ja muita novelleja, 1972.
  • Leiri, 1972, novelleja.
  • Keskeiset teokset 1-4, 1975.
  • Mielen lähtölaskenta, 1976, runoja.
  • Toinen sydän, 1978, runoja.
  • Valitut novellit, 1979, novellikokoelma.
  • Jääkiekkoilijan kesä, 1980, romaani.
  • Ylimpänä pieni höyhen, 1980, runoja.
  • Sanojen synty, 1982, etymologinen sanakirja.
  • Novellit, 1985.

Pjesme

[uredi | uredi izvor]
  • Runoilijan kuolema, 1985, runoelma.
  • Yhdessä ja yksin, 1986, kootut runot.
  • Kevät kuin aamu, 1987, runoja.
  • Lasiankeriaat, 1990, runoja.
  • Kun, 1991, runoja.

Eseji i rasprave

[uredi | uredi izvor]
  • Kaksitoista artikkelia, 1967, esseitä.
  • Aleksis Stenvallin elämä, 1973, tutkielma.
  • Kuviteltu kuolema, 1974, esseitä.
  • Goethen tammi, 1978, esseitä.
  • Tuusulan rantatie, 1981, tutkielma.
  • Julma prinsessa ja kosijat, 1986, esseet 1961-1986.
  • Elon saarel tääl, Aleksis Kiven taustoja, 1984.
  • C. G. Mannerheim – Suomen Marsalkka, 1988.
  • Tätä mieltä, 1989, esseitä ja monologeja.
  • Amleth ja muita Hamleteja, 1992, esseitä.
  • Suomalaisten historia vuoteen 1814,1993
  • Huonot tiet, hyvät hevoset - Suomen suuriruhtinaskunta vuoteen 1870, 1994.
  • Ei tule vaivatta vapaus - Suomi 1870–1920, 1995.
  • Suurta olla pieni kansa - Itsenäinen Suomi 1920-1940, 1996.
  • Pohjantähden alla, kirjoituksia Suomen historiasta, 1999.
  • Olavi Paavolainen, 1990, dokumenttikuunnelma.
  • Kirjoittanut osuuden Suurmiehen luonne teokseen Mannerheim Sotilas ja ihminen, Yliopistopaino 1992.
  • Suomen paras näyttelijä, 1964, kuunnelma.
  • Vapaa iltapäivä, 1965, tv-dramatiikkaa.
  • Sotamies Jokisen vihkiloma, 1965, näytelmä.
  • Taksikuski, 1967, kuunnelma.
  • Uhkapeli, 1968, näytelmä.
  • Maaottelussa, 1969, kuunnelma.
  • Kaupungin valtaus, 1969, tv-dramatiikkaa.
  • Näytelmiä, 1970, näytelmiä.
  • Nuorempi veli, 1970, näytelmä.
  • Hyvää yötä, tohtori Bergbom, 1973, kuunnelma.
  • Aleksis Kivi, 1974, näytelmä.
  • Kaksi komediaa: Sano Oili vaan, Syksy 1939, 1978, kaksi näytelmää.
  • Veitsi, libretto Paavo Heinisen säveltämään Veitsi-oopperaan (Runoelman Runoilijan kuolema pohjalta), kantaesitys 3.7.1989 Savonlinnan oopperajuhlilla.
  • Rintala, Vääpeli Sadon tapaus Meren kirjoittamana kuunnelmana 12.2.90 Uusinta vuodelta 1973.

Izvori

[uredi | uredi izvor]
  1. ^ „Etusivu”. kansallisbiografia.fi. Pristupljeno 2021-02-02. 
  2. ^ a b „Veijo Meri Translations into English, The Free Encyclopedia”. www.wikiy.org. Arhivirano iz originala 06. 02. 2021. g. Pristupljeno 2021-02-02. 
  3. ^ „Finland mourns author Veijo Meri”. Yle Uutiset.